Herrojen Herra
herrojen herra kun saapuu
silloin ne aukeavat
sielujen vankilan muurit
kivi kiveltä raukeavat
herrojen herra kun saapuu
päiväksi vaihtuvi yö
sydämet onnesta juopuu
ja rakkauden leipää ne syö
koivujen alla se kulkee
paljahin varpahin kai
tien joka herralta sulkee
onnistu ei siinä lain
herrojen herra kun saapuu
sielua paimentamaan
valheiden verkko jo kaatuu
tuli totuuden sen polttaa
sillä herrojen herra
on rakkautta rakkautta vain
eikä se herrojen herra
valheita kuuntele lain
herrojen herra kun saapuu
kahlehet raskahat lie
yhdestä sielusta murtuu
ja auki on taivahan tie
koivujen alla se kulkee
paljahin varpahin kai
tien joka herralta sulkee
onnistu ei siinä lain |