Hengissä

olen kyynelten meressä sukeltanut
olen nähnyt ne murheiden maat
joista laulaja surustansa juopunut
aiheita lauluunsa saa

olen helvetin tulessa kärventynyt
nahkaani vieläkin polttaa
mutta veri on punaista suonissani
vielä virtaa se valtoimenaan

sinä katsot mun silmiin kuin olisin mies
jol ei o määränsä päätä
myönnän tuskin mun järkeni kaikkea ties
mutta sydän, se ei ole jäätä

olen hengissä vielä ja ylpeäkin
ylpeä kaikesta siitä
vasten kuolemaa taistelen taisteluni
ei se helpolla kaulaani niitä
vielä ottaa se voiton mä ymmärrän sen
kun on aikani mullassa maata
sain lahjaksi elämän ihmeellisen
en hetkeäkään pois heittää saata

mutta luojani oi olen rakastanut
olen rakastanut kaiken aikaa
olen rakastanut taivaan sineä kai
aamun usvaista outoa taikaa

olen rakastanut sinun nauruasi
olen rakastanut kyyneleitä
olen rakastanut sinun silmiäsi
olen rakastanut aina meitä

olen rakastanut illan hämärää
kun on lumesta valkeat pellot
olen rakastanut tätä elämää
soikoon sille ne kauneimmat kellot